Germany and Bergheim täältä tullaan!
Jo vuosia sitten, ennen Covidia, valmistelimme työelämäyhteistyössä tätä matkaa, joka nyt vihdoin toteutuu. Hyvää kannattaa odottaa!
Kanssamatkustajina minulla on viisi Kouvolassa työskentelevää varhaiskasvatuksen työntekijää, jotka ovat ohjanneet saksalaisten opiskelijoiden työssäoppimista omissa yksiköissään, päiväkodeissa, vuosien ajan. On kyllä mahtavaa, että nyt he ja minä pääsemme osallistumaan kansainväliseen job-shadowingiin Erasmus + rahoituksen mahdollistamana.
Viikon päästä eli 27.3 olisi tarkoitus lähteä VR:n kyydissä kohti lentoasemaa. Elämähän on aina yllätyksellistä ja ensimmäinen etappimme kyydin osalta saattaa muuttua, jos ja kun junalakko on meneillään. Seuraan tiiviisti uutisointia....
Yhteistyössä Eduko ja Berufskolleg Bergheim des Rhein-Erft-Kreises
Juuri kun Suomen junalakko päättyi ja saimme huokaista, että kyydit onnistuu, niin sitten Saksa päätti ryhtyä yleisliikennelakkoon ja ilmoitti, että lentomme on peruttu.
Edukon Kv-koordinaattori Tanja Kantanen kääri hihat ja auttoi lento-ja junalippujen vaihdossa sekä majoitusjärjestelyissä. Tunteet ehti seilata laidasta laitaan ja matkustusryhmän WhatsApp kilkatti kiivaasti viestejä, kunnes lopulta kaikki uudet säädöt oli säädetty kohdalleen. Aikamoinen lauantai!
Nyt on pakkaamisen aika ja Edukon tuliaiset on jo laitettu laukkuun! Huomenna lentoon!
Su 26.3 Kun matkustaa lentokoneella ja monella junalla on viimein perillä!
Kuvassa näkyvä Skytrain olikin hieman erilainen juna, "riippujuna", joka kuljetti meidät lentoasemalta juna-asemalle näppärästi ja nopeasti.
Reissaaminen porukalla on paitsi mukavampaa niin myös eksyminen on hankalampaa. Hyvä niin! Matkan varrella kullekin osallistujalle tuli luonteva rooli matkan edistäjänä: yksi etsi tietoa sovelluksista, yksi toimi kuvaajana ja yksi oli loistava muistamaan aikatauluja ulkoa. Tällä kokoonpanolla selvittiin ilman eksymisiä. Mukava yllätys koettiin Dusseldorfin lentokentällä, kun suomalainen Eetu-opiskelija tarjoutui auttamaan lippuautomaatilla toimimisessa. Pääsimme matkaamaan samalla junallakin ja kuulemaan tarinoita opiskelusta ja opiskelijaelämästä Kölnissä.
Talvesta lähdettiin ja kevääseen mentiin. Saksassa kukkivat Magnolia puut.
Kulttuurikohteena Kölnin tuomiokirkko, Kölner Dom. Nyt voi sanoa tai laulaa... "olen nähnyt Kölnin tuomiokirkon"....
Kiitos saksalaisten kollegoiden, niin pääsimme (liikennelakosta huolimatta) tutustumaan Kölniin ja sen kulttuuritarjontaan.
Perinneruokaa, tuhtia sellaista! Maistettiin toki myös Currywurstia.
Aamu aloitettiin opiskelijoiden työelämäprojekteihin tutustuessa. Koulun käytävillä ja luokissa oli suuri määrä esityksiä ja saimme opiskelijoilta pähkinänkuoressa tiivistelmän heidän pedagogisista projekteista varhaiskasvatuksessa. Upeita töitä! Aihepiireinä mm. kestävää kehitystä, luonto-opetusta, tutkimista, väriteema-työskentelyä, tunnetaitoja ja auto/liikenne/kuljetus-projektia.
Projektiesittelyjen jälkeen keskustelimme ja vaihdoimme ajatuksia opiskelijoiden kanssa suomalaisen ja saksalaisen varhaiskasvatuksen tavoitteista ja sisällöistä sekä pohdimme henkilöstöasioita. Tapasimme viime vuonna Suomessa työssäoppimassa ja Erasmus vaihdossa olleita opiskelijoita. Jälleennäkeminen oli iloista ja kuulumisten vaihto vilkasta.
Oppilaiden valmistaman lounaan jälkeen kuulimme Berufskolleg Bergheimin Afrikka-projektista Tansanian Sansibarissa.
Iltapäivällä tutustuimme päiväkotiin, jonka nimi oli Kita Rappelkiste. Itse asiassa opin, että kaikkia päiväkoteja kutsutaan lyhennenimellä kita. Päiväkodin johtaja oli valmistanut meille Google-kääntäjän avulla materiaalin, jossa esiteltiin heidän pedagoginen viitekehys ja toimintaperiaatteet. Pääsimme esittelyn kautta ymmärtämään heidän kasvatus-ja ohjaustyötä ja vaihtamaan ajatuksia. Paljon on samaa, mutta aikalailla myös erilaista. Perheiden ja työntekijöiden monikulttuurisuus, lasten osallisuus ja vaikuttaminen, ohjatun ja vapaan toiminnan suhde, ruokaileminen esimerkkeinä osa-alueista, joista keskustelimme. Saksalaisille varhaiskasvatuksen työntekijöille olisi varmasti aivan yhtä mielenkiintoista tulla opintokäynnille meille kuin meillä oli opintokäynti heillä.
Katsoimme ja kiertelimme myös päiväkodin oppimisympäristöissä, tiloissa sisällä ja ulkona.
Koululla meitä oli vastassa opettajakollega Lisa Höffner ja jatkoimme yhdessä matkaa seuraavaan opintokäyntikohteeseen eli päiväkotiin nimeltään Kita Abenteuerland. Tämä päiväkoti oli myös perhekeskus ja pääsimme tutustumaan sen monipuoliseen toimintaan. Johtaja kertoi meille dialogiseen kohtaamiseen perustuvasta yhteistyöstä, jossa eri kulttuureista ja sosioekonomisista taustoista tulleet vanhemmat, yhdessä päiväkodin työntekijän, kanssa pitävät ryhmäkokoontumisia. Aiheina oli lasten kasvuun ja kehittymiseen liittyvät teemat. Tällä hetkellä ajankohtaisia aiheita ovat olleet mm. sosiaalinen media lasten kanssa ja sokeri lasten ruokavaliossa.
Päiväkodin tilat mahdollistivat vanhempien kanssa toteutettavia ryhmiä ja lasten fyysisen aktiivisuuden tukemista. Alakerran liikuntatila oli monikäyttöinen ja siellä oli myös pallomeri. Ihan varmasti lasten suosikki!
Lasten osallisuus ja valintojen mahdollistaminen oli yksi toiminnan painopisteistä ja pedagogiikassa painotettiin sen toteutumista. Lapset valitsivat leikkipaikkansa alla olevan taulun avulla. Huomioni kiinnittyi siihen, että yksi paikoista oli myös johtajan toimisto ja "villipuutarha" eli seikkailuleikkeihin kutsuva osa pihaa, jossa oli myös konttimaja.
Mielenkiintoisen vierailun jälkeen palasimme koululle ja osallistuimme musiikinopettaja Markin oppitunneille. Mark on vieraillut Suomessa opiskelijoiden kanssa monta kertaa Erasmus- vaihdossa ja oli mukavaa päästä tapaamaan häntä. Osallistuttiin ja rummutettiin koko poppoo!
Oppituntien jälkeen olikin jo nälkä ja saimme nauttia opiskelijoiden valmistamasta ja tarjoilemasta lounaasta. Pöytä oli katettu keväisin värein ja maukas ateria jälkiruokineen helli vatsojamme.
Yhteiseen ruokailuun liittyi mukaan myös rehtori Anna ja keskustelimme oppilaitosyhteistyöstä ja tulevaisuuden suunnitelmista. Erasmus- ohjelma toimii molemmin päin ja jatkamme hyvää yhteistyötä. Syksyllä, elokuussa, Bergheimista saapuu kymmenen opiskelijan ryhmä Kouvolaan ja he ovat työssäoppimassa päiväkodeissa kaksi viikkoa. Pääsimme tutustumaan myös Carola-opettajakollegaan. Carola on aloittanut Erasmus-työn ja tapaamme uudelleen syksyllä Kouvolassa. Yhteystietoja vaihdettiin ja saimme myös apua paluumatkan suunnitteluun ja juna-aikataulujen varmistamiseen. Lisa-kollegan kanssa kävimme hankkimassa paluuliput aseman toimistosta. Siellä oli vielä lipputoimisto olemassa, joskus on ihanaa toimia livenä ja kysyä, jos kysyttävää on, oikealta ihmiseltä.
To 30.3 Aamupala, pakkaaminen ja uloskirjautuminen mukavasta sekä ystävällisestä majoituspaikasta. Kiitos Hotel52 Bergheim ja etenkin ystävällinen omistaja Sanja, joka auliisti auttoi ja neuvoi meitä kaikissa eteen tulleissa kysymyksissä.
Vierailtiin Dusseldorfin vanhassa kaupungissa ennen paluulentoa. Sää oli vaihteleva, auringon pilkahduksia, muutama sadepisara ja tuulta aikalailla.
Matkanteko on paljolti siirtymisten odottamista ja sitä(kin) tuli koettua. Yhdessä odottaminen on onneksi vähemmän väsyttävää ja minulla oli huippuporukka matkaseurana eli ei voi kuin ISOSTI kiittää kanssaoppijoita ja -matkalaisia yhteisestä Erasmus-matkasta.
Kouvolan varhaiskasvatuksen työntekijät kohtaavat ja ohjaavat taas syksyllä Erasmus-vaihdossa olevia saksalaisia opiskelijoita ja tämän kokemuksen myötä heillä on varmasti syvempi osaaminen ja vertailupohja, jota pääsee hyödyntämään ohjaamisessa.
Helsinki näyttää, koneen ikkunasta, iltavaloissa tältä. Laskeuduimme iltakymmeneltä. Sitten parin tunnin odottelu ennen viimeistä junamatkaa ja Kouvolan asemalla klo 02.00. Huippureissu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti